Jokaisella museovieraalla on luonnollisesti omat mieltymyksensä, millä perusteella he valitsevat suosikkinsa museoiden kokoelmista. Me kävimme neljässä museossa, ja pyysimme tällä kertaa henkilökuntaa valitsemaan omat aarteensa.

1 Schjerfbeckin muisto Pariisista

Taidemuseo
Kuva Mikko Käkelä

Taidemuseon intendentti Katja Vuorinen-Parmin mukaan yhden aarteen valinta oli tavallaan helppo, mutta runsaudenpulan vuoksi myös haastava. Valinnasta ei voi puhua nostamatta ensin esiin myös Tatjana ja Pentti Wähäjärven roolia, koska heidän kokoelmiensa pohjalle on syntynyt koko Riihimäen tai­demuseo. Teokset ovat kansainvälisesti merkittäviä, sillä kokoelmissa on esimerkiksi useita Helene Schjerfbeckin töitä, jotka ovat kysyttyjä lainoja ympäri maailmaa.

– Oma valintani taideaarteeksi on Schjerfbeckin maa­laus nimeltä Pariisitar. Se on toisinto ranskalaisen Cons­tantin Guys’n teoksesta La Crinoline. Schjerfbeck ihaili Guys’tä ja teki hänen teoksistaan muitakin toisintoja.

– Työ on maalattu vuonna 1943 tai -44. Se kertoo myös siitä, että Schjerfbeck ajatteli vielä viimeisinä vuo­sinaan nuoruutensa Pariisia kaipauksella, Katja Vuori­nen-Parm arvelee.

Teos ei kuulu Taidemuseon vakioripustukseen, mutta on jälleen esillä Helenen Puutarhassa -näyttelyssä, joka on ensi kevääseen jatkuva museon 20-vuotisjuhlanäyttely.

– Itseäni juuri tässä teoksessa kiehtoo vahva tulkinta. Verrattuna esikuvana olleeseen maalaukseen huomio on nyt kohdistettu kasvoihin. On hämmästyttävää, että Schjerfbeck maalasi niin varhain niin moderneja teoksia.

– Schjerfbeck oli todella edellä aikaansa, Katja Vuori­nen-Parm toteaa.

Rakennus on Riihimäen vanhimpia, ja sen historia liittyy oleellisesti koko kaupungin kannalta merkittävään rautatiehen.

2 Jahtitynnyri mukavuuksilla

Jahtitynnyri Metsästysmuseossa
Kuva Mikko Käkelä

Lasimuseon naapurissa sijaitsee Suomen ainoa Metsästysmuseo. Nähtävillä on kotimaisen erämaailman ohella myös runsas kattaus riistaeläimiä ympäri maailmaa.

Aarteeksi museon amanuenssi Vesa Anttila valitsi syksyn sorsastuskauteen hyvin sopivan yhdistelmän, joka koostuu sorsastus ja hanhijahdissa käytetystä tynny­ristä sekä sen edustalla olevista kaaveista. Lintukaaveet ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta ja ovat ilmeisesti itsensä Akseli Gallen-Kallelan tekemiä.

– Kaaveet olivat Rosenlewin suvun metsästysseuran käytössä. Niitä ovat käyttäneet muun muassa tehtailijat Gösta Serlachius ja Karl Fazer sekä presidentti Urho Kaleva Kekkonen.

– Tynnyri on ollut käytössä Puurijär­vellä Kauvitsassa.

– Tynnyrit sijoitettiin kaislikkoon, jossa metsästäjä odotti ylilentäviä lintuja muka­vasti piilossa. Tässä tynnyrissä oli punaisella nahalla päällystetty istuin ja hylly eväspulloa ja laseja varten, Vesa Anttila kertoo.

3 Kaupunginmuseo – aarre jo itsessään

Kaupunginmuseo
Kuva Mikko Käkelä

Riihimäen kaupunginmuseo sijaitsee mäellä, josta aikanaan näkyi hyvin rautatie ja koko ratapiha. Taloa kannatta tarkastella eri puolilta. Se on kaunis kuin koru, ja se seisoo sillä paikalla, johon se nousi vuonna 1858.

Kuten kaupunginmuseoissa kuuluukin, tavaroiden paljous on melkoinen. Sen vuoksi museon amanuenssi Päivi Yli-Karhula ja johtava intendentti Helena Lind­sten valitsivat museon varsinaiseksi aarteeksi koko his­toriallisen rakennuksen.

– Rakennus on Riihimäen vanhimpia ja sen historia liittyy oleellisesti koko kaupungin kannalta merkittä­vään rautatiehen, Päivi Yli-Karhula kertoo.

– Kun Helsingin ja Hämeenlinnan välistä rautatietä alettiin rakentamaan vuonna 1857, VR:n virkamiehille oli rakennettava asuntoja Riihimäelle, joka oli valittu ra­dan yhdeksi seisakkeeksi. Nykyisin museona oleva talo valmistui ensimmäisten joukossa ja oli pitkään Valtion rautateiden käytössä.

– Alussa talossa asui neljä perhettä, mutta rautatielii­kenteen alkaessa siinä asui Asemapäällikkö A.W. Öller, josta tiekin on saanut nimensä.

– 1970-luvulta talo oli myös Riihimäen kaupungin­johtajan virka-asuntona. Kaupunginjohtajan jälkeen siinä asui kaupunginarkkitehti, sitten musiikkiopiston rehtori, kunnes kaupunki osti rakennuksen 90-luvulla. Siitä läh­tien se on ollut museona, Päivi Yli-Karhula kertoo.

4 Työväen henkeä puhujapöntöstä

Työväenmuseon puhujapönttö
Kuva Mikko Käkelä

Peltosaaressa sijaitsevassa Valtakun­nallisessa Työväentalomuseossa henkii vahva historia. Riihimäellä vuonna 1969 aloittanut museo kertoo ha­vainnollisella tavalla toiminnasta, jota työväentaloilla on yli vuosisadan ajan ollut.

Museon voimahahmon, museoisäntä Pentti Auvisen valitsema aarre on historiallinen, Turussa valmis-tettu puhujapönttö vuodelta 1898. Pönttöä on käytetty ensimmäisen kerran Turussa vuonna 1899 pidetyssä Sosialidemokraattisen puolueen perustavassa kokouksessa.

– Pöntössä ovat puhuneet ja työväen henkeä nostat­taneet monet työväenliikkeen voimahahmot kuten Eetu Salin ja Robert af Ursin, Pentti Auvinen kertoo.

Pönttö sijaitsee tyypillisellä paikallaan askeettisen penkkirivistön edessä, vasemmalla puolella. Pönttöä reunustavat monet historialliset, käsin neulotut punali­put iskulauseineen.

– Puhujapönttö on erittäin suosittu. Siihen asettu­vat kuvattavaksi lähes kaikki museovieraat, Auvinen kertoo.

Tutustu Riihimäen museoihin tarkemmin!

Juttu on julkastu Koti & Kaupunki -asukaslehdessä 2015