Kannustan kaikkia liikkumaan ilman kilpailemisen pakkoa, Mia Karvonen sanoo. Kuva Mikko Käkelä.
Kannustan kaikkia liikkumaan ilman
kilpailemisen pakkoa, Mia Karvonen sanoo. Kuva Mikko Käkelä.

Kuntoportaat, uimapaikat, metsäpolut, houkuttavat hanget. Innokas liikkuja löytää helposti itselleen mieluisat maastot.

Kun Mia Karvonen huomaa auton ikkunasta kivan metsikön, hän panee sijain­nin mieleen ja pyöräilee myöhemmin paikalle tsekkaamaan, onko metsikkö liian tiheä vai löytyykö sieltä juostavia polkuja.
– Olen polkujen etsijä. Tykkään juosta met­sissä, Mia Karvonen sanoo.

Kova liikkuja hän oli jo pikkutyttönä: voi­misteli ja viihtyi yleisurheilukentällä, juoksi satasta ja hyppäsi pituutta sekä korkeutta. Kil­pailemisesta tai tavoitteellisesta treenaamisesta hän ei silti koskaan innostunut. Koulun omat kisat ja koulujenväliset mittelöt saivat riittää.

– Olen aina tykännyt kuntoilusta enemmän kuin tulostavoitteellisesta urheilusta. Kannus­tan muitakin ihmisiä siihen, että voi ja kan­nattaakin liikkua ilman kilpailemisen pakkoa, Mia Karvonen sanoo.

Kun en löytänyt juoksuseuraa, perustin Meidän Liikunta ry:n.

Liikkeelle ilman sitoutumista. Nyky­ään Karvonen asuu Punkalla ja on opintova­paalla työstään Helsingin kaupungin liikun­taviraston vastaavana liikunnanohjaajana. Vapaallakaan hän ei hylkää liikuntaa, vaan luotsaa pari vuotta sitten perustamaansa Mei­dän Liikunta ry:tä Riihimäellä.
– En löytänyt juoksuseuraa, joten piti itse perustaa sellainen.

Yhdistykseen voi liittyä kuka tahansa, ja se innostaa liikkumaan ilman sitoutumis­pakkoa. Mukaan voi mennä kerran tai sään­nöllisesti.

Yhteisiä treenejä on viikoittain. Kuka ta­hansa voi ehdottaa, mitä tehdään, ja Karvo­nen kannustaakin kaikkia jäseniä ideoimaan yhteistä liikunnallista tekemistä.

Joskus kohdataan Uhkolan kioskilla, joskus uimalan edessä tai Riuttan portailla. Useimmiten hölkätään, mutta saa myös juosta tai kävellä – sauvoilla tai ilman. Talvisin voidaan vaikka luistella tai lumikenkäillä sopivassa maastossa. Välillä opetellaan juoksutekniikkaa kuntoradalla ja käytetään kaupungin pystyttämiä ulkoliikunta­laitteita.

Varuskunnan kuntoratakin on kiva mutta rankka.

Koukuttavat 141 askelta. Riuttan ul­koilualueen maastossa Mia Karvonen viihtyy myös itsekseen. Seurailee Ilvesreittiä tai lähtee vähän syrjäisemmille poluille.

– Riuttan uudet kuntoportaat saavat syk­keen hyvin nousemaan. Alhaalta ylös kertyy 141 askelta. Olen sen itsekin tarkkaan laske­nut, Karvonen hymyilee.
– Riihimäen varuskunnan kuntoratakin on kiva mutta rankka.

Omalla ajalla Mia Karvonen nauttii lisäksi uimisesta: Hirvijärvessä ja Paalijärvessä kelpaa kastautua.
– Uimisen ansiosta kesä jatkuu pitkälle syksyyn.

Riihimäen kansalaisopistossa Karvonen on käynyt muun muassa ChiBall-tunneilla. Talvella hän vetää lumikengät jalkaan ja lähtee pellolle lompsimaan. Bokserinsa kanssa hän on kokeillut agilitya. Matalan kynnyksen lajeja on helppo keksiä ja kokeilla.

Matalan kynnyksen lajeja on helppo keksiä ja kokeilla.

Riihimäellä on ympäri kaupunkia valmiita liikuntapaikkoja ja -laitteita. Mielikuvitusta käyttämällä laitteista saa monipuolista hyötyä. Kuva Mikko Käkelä.
Riihimäellä on ympäri kaupunkia valmiita liikuntapaikkoja ja -laitteita. Mielikuvitusta käyttämällä laitteista saa monipuolista hyötyä. Kuva Mikko Käkelä.

– Riihimäellä on hyvät liikuntamahdolli­suudet. Valmiita liikuntapaikkoja ja laitteita on hyvin, ja mielikuvitus antaa lisää mahdolli­suuksia. Veri virtaamaan. Tutkimukset ja käytän­nön kokemukset osoittavat, että liikunta piris­tää mieltä merkittävästi.

– Jos tulee töistä väsyneenä ja kotona odottavat siivoaminen ja tiskaaminen, alkaa helposti ahdistaa. Hommat eivät taatusti huvita. Kun käy ensin lenkillä, saa mukavasti energiaa. Happipyrähdyksen jälkeen rätti eksyy helpommin käteen ja siivoaminen sujuu vähän kevyemmin, Mia Karvonen tuumaa.

Yhdessä liikkuminen laajentaa sosiaalista elämää. Mia Karvonen on huomannut, että Meidän Liikunta ry:n lenkeillä ja juoksutekniikkatreeneissä kouluaikaiset tutut ovat löytäneet toisensa vuosien jälkeen uudestaan. Uusiakin kaveruuksia kehkeytyy.

Liikuntaa kannattaa kokeilla ennen pillereitä.

Senkin hän on huomannut, että liikunta voi auttaa pieniin kolotuksiin. Karvonen ker­too innostuneena tuttavastaan, jonka olkapää­jumit katosivat vesijuoksualtaaseen.
– Liikuntaa kannattaa kokeilla ennen pil­lereitä. Se panee veren virtaamaan kropassa mukavasti.

Hyötyliikunnasta on helppo aloittaa. Fil­lari alle ja ainakin lyhyimmät asiointireissut sujuvat vaivattomasti ilman autoa. Siihen Kar­vosella on hyvä perstuntuma – hän nimittäin hankki ajokortin vasta 35-vuotiaana.

– Siihen asti totuin kulkemaan polkupyö­rällä joka paikkaan. Edelleen pyöräilen ympäri vuoden ja tiedän, että kunnon vaatetus on tär­keää. Samoin hyvä pyörä ja renkaat. Otsavalo palaa aamuisin ja iltaisin. Juoksijoita muis­tutan heijastinliiveistä, koska itsekin käytän sellaista aina hämärän aikaan.

Teksti Anu Kylvén
Kuva Mikko Käkelä

Juttu on julkastu Koti & Kaupunki -asukaslehdessä 2016