Petsamonkadun ryhmäperhepäivähoitoon tyytyväinen Lilli Kallio kuittaa päivähoitaja Seija Rasehornin puhelimeen hoitopäivän päättyneeksi. Kuva Mikko Käkelä
Petsamonkadun ryhmäperhepäivähoitoon tyytyväinen Lilli Kallio kuittaa päivähoitaja Seija Rasehornin puhelimeen hoitopäivän päättyneeksi. Kuva Mikko Käkelä

Petsamonkadulla sijaitsee peräkkäin neljä eriväriseksi maalattua rintamamiestaloa. Kaupungin omistamissa taloissa varhaiskasvatusta toteutetaan lasten ryhmäperhepäivähoitona eli ryhmiksenä.

Ryhmiksessä lasten päivähoito järjeste­tään kodinomaisessa ympäristössä. Toimin­nassa pyritään yhdistämään päiväkodin ja perhepäivähoidon parhaat puolet.

– Kasvatus tapahtuu varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti yhteistyössä per­heiden kanssa. Tavoitteena on luoda lapselle rauhallinen ja turvallinen hoitopäivä ja tukea lapsen hyvinvointia ja oppimista, päivähoidon ohjaaja Heli Mansikkamäki kuvailee.

Hakijoita ryhmiksiin on ollut enemmän kuin paikkoja on ollut tarjota. Petsamonkadun lisäksi ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään keskustan Saarikodissa ja Käpäläkodissa Hirsimäen alueella.

Leikkimökin lapset ovat nimenneet Pikkuvillaksi.

Petsamonkadun Villat. Ensimmäisenä päivähoito alkoi Niittyvillassa. Sitten yhtei­söön liittyivät Luhtavilla, Tupasvilla ja Suo­villa. Entisiä kaupungin vuokra-asuntoja on kunnostettu päivähoidon tarpeet huomioiden sitä mukaa, kun ne on otettu varhaiskasva-tuksen käyttöön.

Vaikeahkot nimet eivät tahdo jäädä lapsille mieleen. Onneksi pienetkin tunnistavat oman talonsa värin mukaan. Lapsille ne ovat vihreä, keltainen, punainen ja sininen talo.

Talojen takana avautuu suuri puistomai­nen piha, joka on ryhmien yhteisessä käytös­sä. Pihalla sijaitsevan leikkimökin lapset ovat nimenneet osuvasti Pikkuvillaksi.

Sinisessä talossa toimii viisivuotiaiden Viskariryhmä. Siellä harjoitellaan erityisesti ryhmässä toimimisen taitoja. Viskarit siirtyvät seuraavana syksynä aloittamaan koulupolkua johonkin kaupungin esikouluryhmistä.

Monenikäisistä lapsista ja talon aikuisista muodostuu suuri perhe.

Seija Rasehorn esittelee sisältä Luhtavil­laa, jonka vastaavana ohjaajana hän toimii. Ulkoapäin kaksikerroksisen puutalon erottaa omakotitalosta lähinnä portista, jossa on päi­väkodin tapaan monta salpaa.

Jokaisen talon ryhmään kuuluu kaksitoista lasta. Sisarukset sijoitetaan samaan ryhmään. Monenikäisistä lapsista ja talon aikuisista muodostuu arjen myötä suuri perhe. Välillä ryhmään saapuu myös perhepäivähoidon lapsia varahoitoon.

Yksi alakerran huoneista toimii päivä­unipaikkana. Kaapin ovien takaa aukeavat kerrossängyt kaikille kahdelletoista lapselle. Ylimääräisille hoitolapsille viritetään lisävuo­teita lattialle.

Toisessa kerroksessa on henkilökunnan toimistonurkkaus ja lisää leikkitilaa. Tilat eivät ole suuren suuret, mutta vanha talo tuntuu kodikkaalta.

Hoitajat tiskaavat ja pyykkäävät – ihan niin kuin kotonakin.

Aikuisia tarpeeksi. Perhepäivähoidon normien mukaan joka talossa työskentelee kolme aikuista, yksi työntekijä neljää lasta kohden.

Talojen kesken tehdään paljon yhteistyötä. Isolla pihalla mahdutaan ulkoilemaan yhtä aikaa. Lapset tuntevat toisensa ja kaikki aikui­set nimeltä.

Keskuskeittiö toimittaa ruuan, mutta aamu- ja välipalat valmistetaan omassa keittiössä. Hoitajien tehtäviin kuuluu lisäksi tiskata, pestä pyykkiä ja kuivata ulkoilussa kastuneita vaatteita – ihan niin kuin kotona­kin.

Perusteellisempi tilojen puhdistus tapah­tuu kerran viikossa, kun taloissa käy siivooja.

Joustavaa päivähoitoa. Syyskuisena tiistai-iltapäivänä pihalla on rauhallista. Paikalla leikkii enää reilu kymmenen lasta.

Lilli Kallio saapuu hakemaan tytärtään Pihlaa. Nelivuotias Pihla viihtyy kavereiden kanssa, eikä malttaisi lähteä äidin kanssa kotiin.

Kallioilla on monen vuoden kokemus Petsamonkadun päivähoidosta. Vanhempi tytöistä siirtyi tänä syksynä esikouluun.

Hoitoaika alkaa kuudelta ja päättyy kuuteen.

Hoitopaikan valintaan vaikutti alun perin se, että lapsia voi tuoda Niittyvillaan jo aamu kuudesta alkaen. Hoitoaika päättyy kuudelta illalla. Seitsemältä työnsä aloittavan äidin ja Helsingissä töissä käyvän isän tarpeisiin tämä järjestely sopii hyvin.

Muutkin asiat ovat vaikuttaneet siihen, että Lilli Kallio on ollut erittäin tyytyväinen Petsamonkadun ryhmäperhepäivähoitoon.

– Koska hoitajien ja lasten suhdeluku on ihanteellinen, aikuisilla on aikaa ottaa lapsen erityistarpeet huomioon. Vanhempien mielipi­teitä kuunnellaan ja hoitopaikan ilmapiiri on joustava ja mutkaton.

Lasten siirtyminen kotoa päivähoitoon jännitti äitiä etukäteen. Pelko osoittautui kui­tenkin turhaksi.

– Kodikas paikka ja turvalliset aikuiset tekivät lasten sopeutumisesta päivähoitoon yllättävän helppoa. On kuin jättäisi lapsen tätilään tai kummilaan, Lilli kehuu.

Maksujärjestelmä toimii kuin työpaikan kellokortti.

Sähköistä tunnistautumista. Vanhemmat ovat Riihimäellä totutelleet elokuun alusta päivähoidon uuteen hoitoaikaperusteiseen maksujärjestelmään. Maksuportaita on lisätty entisestä kolmesta kuuteen ja hoitoaikaa voi varata ja muuttaa entistä joustavammin.

Hoitajien työvuorolistat laaditaan kolmek­si viikoksi eteenpäin. Työt ja vapaat pyritään järjestämään niin, että lasten ja aikuisten suhdeluku pysyy sopivana.

Hoitopäivän pituus tallentuu älypuhelimen avulla. Vanhempi näyttää hoitajan puhelimen lähellä pientä avaimenperän kokoista kiekkoa, ”tägiä” hoitoon tulon ja kotiin lähdön yhteydes­sä. Systeemi toimii kuin työpaikan kellokortti.

Petsamonkadulla sähköistä hoitoajan seurantaa harjoiteltiin jo keväällä.
– Onneksi kokeiltiin, koska ohjelmassa oli ongelmia. Ne korjattiin, ja nyt järjestelmä on käytössä jokaisessa päivähoidon yksikössä. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, kun on huomattu hoitoajan joustoon liittyvät edut, Heli Mansikkamäki kertoo.

Teksti Olli Ahola
Kuva Mikko Käkelä

Juttu on julkastu Koti & Kaupunki -asukaslehdessä 2016